Lisäkommenttini artikkeliin Tekniikan Maailma 3/2018 Kaaos vai
uusi järjestys.
Lehdessä kerrotaan ympäristöministeriön valmistelemasta asetuspaketista joka nykyhallituksen käytännöin, valmistui viime tingassa. Lyhimmillään kolme päivää ennen asetusten voimaanastumista.
Mikä ihme tätä hallitusta vaivaa? Eikö työ maistu, vai eikö tehtäviin löydy päteviä tekijöitä? Olemme jo useaan otteeseen saaneet kuulla hallituksen hätiköidyistä esityksistä, milloin tiemaksuista ja sen käytännöistä, milloin Kruunusilta hankkeesta, Vartiosaaren ja Malmin lentokentän kaavasta ja yleensä kaavoituksen kanssa hosumisesta joka on aiheuttanut jatkuvan kaavamuutosten vyöryn ja valitussuman. Järki on näyttänyt eksyvän valmistelijoilta kiireen kintereiltä.
Lehdessä kerrotaan ympäristöministeriön valmistelemasta asetuspaketista joka nykyhallituksen käytännöin, valmistui viime tingassa. Lyhimmillään kolme päivää ennen asetusten voimaanastumista.
Mikä ihme tätä hallitusta vaivaa? Eikö työ maistu, vai eikö tehtäviin löydy päteviä tekijöitä? Olemme jo useaan otteeseen saaneet kuulla hallituksen hätiköidyistä esityksistä, milloin tiemaksuista ja sen käytännöistä, milloin Kruunusilta hankkeesta, Vartiosaaren ja Malmin lentokentän kaavasta ja yleensä kaavoituksen kanssa hosumisesta joka on aiheuttanut jatkuvan kaavamuutosten vyöryn ja valitussuman. Järki on näyttänyt eksyvän valmistelijoilta kiireen kintereiltä.
Nyt ollaan tekemisissä uuden
rakentamisen säännösten kanssa.
Keskeneräistä työtä ei tulisi arvostella mutta kun tämän piti olla jo valmis 1.1.2018 ja silti se vaikuttaa keskeneräiseltä?
Erityisesti valitetaan asetusten epämääräisyyksistä ja jopa puutteellisuuksista.
Erityisesti valitetaan asetusten epämääräisyyksistä ja jopa puutteellisuuksista.
Asetuskokoelmasta puuttuu ratkaiseva osuus eli niiden tulkinnat ja ohjeet. Niitä kunnan rakennusviranomaiset sitten kehittelevät eri kunnissa oman laisikseen, joten yhtenäistä rakennuskäytäntöä ei ainakaan tule syntymään valtakunnassamme.
Eletään voimakasta rakennusbuumia. Vastaavaa, kuin mitä oli rakentamisen ylikuumenemisen vuosina, 1980- luvun lopulla ja 90-luvun alussa. "Nyt voimme varautua rakentamisen maanantaikappaleisiin", on tilanteesta pahimmillaan ennustettu. Edellisen buumin aikaisia taloja on sitten pikkuhiljaa remontoitu tai purettu vähin äänin asuinkelvottomina. Pääasiassa homepesinä.
Mitään ei historiasta näytetä
oppivan. Sukupolvi sukupolven jälkeen on tehtävä joka kierroksella samat
virheet ja rakennustoiminnan virheiden syntymisessä auttaa kunnallinen hätiköity kaavoitus ja hallituksemme ympäristöministeriö
hutiloinnillaan.
Yhden erityisen ongelman muodostaa vastapäisen rakennuksen etäisyyden
määritelmä joka kaupunkialueella edellyttäisi jatkuvaa poikkeuslupien
hakemista, koska kadun leveyden päähän ei, kaavasäännöksistä riippumatta, enää
saisi korkeita kerrostaloja rakentaa lainkaan. Jos talon kerroskorkeus on 20
metriä, sitä ei saa rakentaa 20 metriä lähemmäksi vastapäistä taloa.
Meluntorjuntaa pidetään jo ylisuunniteltuna, joka aiheuttanee runsaita lisäkustannuksia pientalorakentamisen alalla. Jos pientalo rakennetaan syrjäiselle metsäiselle palstalle, se ei tarvitse samaa meluntorjuntavarustusta, kuin moottoritien varressa.
Meluntorjuntaa pidetään jo ylisuunniteltuna, joka aiheuttanee runsaita lisäkustannuksia pientalorakentamisen alalla. Jos pientalo rakennetaan syrjäiselle metsäiselle palstalle, se ei tarvitse samaa meluntorjuntavarustusta, kuin moottoritien varressa.
Rakentamisen säännöstö löytyy tästä linkistä - vanhat ja uudet:
https://www.edilex.fi/rakentamismaaraykset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti