keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Vanhukset ovat vapaata riistaa

Kirjoitin naapuriblogiini, hoivapalveluiden ongelmista ja valtakunnansyyttäjän kommenteista, artikkelin. Hoivapalvelut ovat kulutustuote jos jokin ja se taustoja on hyvä selvittää syvemminkin esille tulleiden tapausten johdosta. Valtakunnansyyttäjä tosin odottelee, että lisää laiminlyöntejä ja rikoksia tapahtuisi, ennenkuin aloittaisi tutkinnan. Montako ihmishenkeä pitää viellä uhrata?: https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2019/02/jos-vanhusskandaali-paisuu-rahat-pois.html

perjantai 1. helmikuuta 2019

Toimiiko lumenauraus kaupungin hoitamana?

Mitä on tapahtunut kaupungin auraustoimessa, verrattuna aikaan, jolloin jalkakäytävän kunnossapitovelvoite oli yksiselitteisesti kiinteistönomistajan kontolla ja aikaan sen jälkeen, kun pientaloalueiden kunnossapidon, otti Helsingin kaupunki toimekseen kadunhoitomaksua vastaan.

Minulla on hyvä vertailukohta, koska olen elänyt molemmat ajat. Kun vastuu oli kiinteistöillä, sain valita joko itse hoitavani jalkakäytävän, tai voin ostaa hoidon kaupungilta. Ostin kaupungilta, koska  jalkakäytävä tonttimme kohdalla on todella ongelmallinen, eikä sitä pysty ihmisvoimin edes hoitamaan. Syynä on risteysalue jonka kaksi jalkakäytävämme puoleista kaistaa, aurataan aina jalkakäytävälle.
Noihin hyviin aikoihin aurauksen hoiti kaupungin oma puhtaanapitolaitos. Näinollen tehtäväkseni jäi pääasiassa huomauttaminen liiallisen lumen poisviemisestä jalkakäytävän pientareelta, koska aikaa myöten se kavensi jalkakäytävän kulkukelvottomaksi (kuten myös tänään).

NYT aurauksen hoitaa ulkopuolinen yrittäjä, eli kaupunki on ainoastaan palvelun rahastaja ja välittäjä. Aurauksen määrä perustuu auraustoiminnan harjoittajayrityksen kannattavuuteen ja kaupungin kausisopimukseen yrittäjän kanssa. Kun rahat loppuu, niin aurauskin loppuu, tai ainakin niukkenee jos sopimus on ollut kiinteällä summalla urakkaluontoinen.

Aika on tehnyt mm. myös sen, että aikoinaan katuja kiersi viellä myös ns. tiehöylät, jotka aurasivat pois liikenteen muodostamat polanteet kaduilta. Näistä höylistä luovuttiin, koska "viisaat" päättäjät olivat päätelleet, että lumentulo ehtyy kasvihuoneilmiön johdosta. Näinhän ei suinkaan tapahtunut.

Nyt, ihmettelen, miksei kaupunki, tai auraustoimenhaltija, älyä siirtää liikoja lumia pois kyseisen risteyksen jalkakäytäviä täyttämästä? Kunnossapitovelvoite on katujenhoitomaksun myötä siirtynyt kaupungille. No. Sehän ei jää muusta kuin rahasta kiinni.
Kaupunkia ei katujen kunto ilmeisesti kiinnosta suuremmin, koska se on työn ulkoistanut.

Kun lähetän huomautuksen, käyttökelvottamaksi muutuuvan jalkakäytävän täyttymisestä kaupungille, vie aikansa, ennen kuin kaupunki saa kasaan tiedon, onko määrärahoja edelleen käyttämättä ja onko sopimuksen summa täyttynyt. Ennen kuin loppupäätelmänä syntyy, mahdollinen kehoitus ja se saavuttaa auraustoimenhaltijan työnjohtoportaan, kuluu tovi ja sen jälkeen siellä mietitään, kuka korvaa jos rahat on syöty ja mikä olisi kannattavin menetelmä hoitaa lumet pois ja olisiko siellä sittenkin viellä tilaa muutamalle kuutiolle. Jospa lumentulo tältä talvelta olisikin tässä?

Tällaisessa harkintaketjussa saattaa käydä niin, että joku onneton ihminen liukuu tai horjahtaa olemattomalta jalkakäytävältä auton alle. Vastuukysymykset ovat sitten asia erikseen.
Onko tapaturmasta vastuussa kaupunki, joka on palvelunjärjestäjä, auraustoimentuottajako jolle homma on ulkoistettu, vaiko kiinteistönomistaja, jolla ei enää pitäisi olla mitään kadunhoidollisia rasitteita?
Silloin ennen, kun vastuu oli yksiselitteisesti kiinteistönomistajalla, hän oli vastuussa myös lumensiirron ilmoittamisesta ja myös jalkakäytävän säilymisestä muutenkin kulkukelpoisena. Mm. hiekoitusta vahdittiin, kriittisillä keleillä aurauksen lisäksi.

Olen nyt tehnyt kaikkeni nykyisen sopimuksen puitteissa, eli seurannut tilannetta ja ilmoittanut kaupungille jalkakäytävän täyttymisestä ja nyt toivon, ettei näitä vastuukysymyksia tarvitse onnettomuustapuksessa käydä uudelleen läpi. Odottelen siis lumensiirtäjiä paikalle ennen uutta lumimyräkkää.

Helsingin kaupunginsivuilta tekstiä katujenkunnospidosta pienkiinteistöalueella:

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta jakaa vastuun katujen talvikunnossapidosta kaupungin ja yksityisten kiinteistöjen kesken. Valtaosassa kaupunkia suurin osa talvihoitovastuusta on siirretty kaupungille (niin sanottuun kokonaisvastuuhoitoon), mutta osassa kaupunkia noudatetaan vielä perinteistä vastuujakoa. Katso kartta aluerajoista.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/katujen-kunnossapito/talvikunnossapito/

Kokonaisvastuuhoitoalueet
Kiinteistöjen kadunhoitotehtävät on siirretty kokonaan kaupungin vastuulle. Kaupunki siis huolehtii sekä ajoratojen että jalkakäytävien talvihoidosta. Kiinteistön tehtävänä on kuitenkin tonttien sisäänajokohtien avaaminen lumen aurauksen jälkeen.
Kiinteistöille kuuluneista tehtävistä aiheutuvat kustannukset katetaan kiinteistöiltä perittävillä kunnossapitomaksuilla.